Musiikkipedagogi, kuoronjohtaja ja kuorobloggaaja Julia Lainema johdattaa meidät Sukupuolen moninaisuus kuoroissa -keskusteluteemojen äärelle.
Sukupuolen moninaisuus on viime aikoina puhututtanut paljon, myös kuoromaailmassa. Tammikuussa 2023 Helsingin Sanomissa julkaistiin kirjoitus kuorolaulun sukupuolittuneista käytännöistä ja YLEn Kulttuuriykkösessä jatkettiin aiheesta viikkoa myöhemmin. Keskustelu on jatkunut aktiivisena tämänkin jälkeen ja on ilo, että Tampereen Sävel on nostanut tärkeän aiheen ohjelmaansa. Sukupuolen moninaisuus kuoroissa -paneelikeskustelussa syvennämme aihetta yhdessä mm. laulupedagogi Laura Salovaaran ja kuorolaulaja Tuija Von Konowin kanssa.
Laulu on instrumenttina ainutlaatuinen, sillä ääni syntyy kehon sisällä. Siksi kaikki, mikä aiheuttaa epämukavuutta tai ahdistusta vaikuttaa myös lauluääneen. Mahdollisuus vapautuneelle ja terveelle äänenkäytölle rakentuu kuoroyhteisössä, jossa laulajan on turvallista olla. Tästä syystä olen halunnut tarkastella omaa toimintaani kuoronjohtajana kriittisesti ja miettiä, miten voisin työssäni ottaa laulajat huomioon sukupuolisensitiivisemmin.
Sukupuoli on esillä kuorotoiminnassa esimerkiksi kielenkäytön tasolla ja esiintymisasujen ohjeistuksissa. Osa kuorolaisista saattaa kokea nämä sukupuolittuneet käytännöt rajoittavina tai syrjivinä. Sukupuoli on moninainen ilmiö, jota ei voida jakaa kahteen selvästi toisistaan erotettavaan sukupuoleen. Siitä huolimatta saatetaan kuorotoiminnassa lokeroida laulajat joko miehiksi tai naisiksi.
Kuoronjohtaja ja kuoroyhteisö voivat valita, millaista kieltä tai mielikuvia harjoituksissa ja keskusteluissa käyttävät. Sillä on merkitystä, viittaammeko laulajiin esimerkiksi stemmanimillä tenorit ja bassot vai puhuttelemmeko heitä miehinä. Stemmanimistä puhumalla vältetään kokonaisen ryhmän sukupuolittaminen.
Monet ilmaisut ovat huomaamattammekin sukupuolittuneita ja voivat sisältää mielikuvia, joihin kaikki laulajat eivät pysty samastumaan. Esimerkiksi kuoronjohtaja Jooa Sotejeff-Wilson on keksinyt hengityksen tiedostamiseen ohjaavalle ”isäntämiehen asennolle” sukupuolineutraalin vastineen ”maatalousyrittäjän asento”. Uudenlaiset sanavalinnat voivat tuoda myös huumoria harjoituksiin, mutta tärkeintä on, että mielikuvat välittyvät oikein.
Tiukoista sukupuolen mukaan eritellyistä asuohjeistuksista luopuminen on yksi tapa tehdä kuorotoiminnasta lähestyttävämpää kaikille laulajille. Sen sijaan, että ohjeistetaan naiset pukeutumaan mekkoon ja miehet pukuun, voi laulajille tarjota mahdollisuuden pukeutua itselleen luontevaan asuun. Konserttitilannetta sopivalla tavalla kunnioittava ja yhdenmukainen vaatetus on mahdollista toteuttaa esimerkiksi yksinkertaisella ohjeistuksella ”päälle siistiä mustaa”. Sukupuolen moninaisuuden huomioonottaminen ei ole ainoa syy tarkastella kuoroasuja: esimerkiksi liian tiukka ja väärän mallinen vaate saattaa vaikuttaa hengittämiseen ja sitä kautta äänenmuodostukseen.
Oikeus turvalliseen kuorolaulun harrastamiseen on sukupuolesta riippumaton asia. Toivon, että voin omalla esimerkilläni vaikuttaa siihen, millaista kieltä omissa kuoroissani käytetään. Muutos vaatii kuitenkin sitoutumista koko kuoroyhteisöltä. Tervetuloa siis osallistumaan Sukupuolen moninaisuus kuoroissa -keskusteluun Tampere-talolle perjantaina 16.6.!
Teksti: Julia Lainema